Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun osto- ja vuokraustilanteessa. Energiatodistus on lain (Laki rakennuksen energiatodistuksesta 50/2013) mukaan laadittava uudisrakennuksille rakennuslupaa haettaessa ja olemassa oleville rakennuksille niitä myytäessä tai vuokrattaessa.

Energiatodistuksen voi tehdä vain pätevöitynyt asiantuntija. Energiatodistuksen laatijan tulee tutustua rakennukseen paikan päällä ja esittää suosituksia energiatehokkuuden kohentamiseksi.

Energiatodistuksen avulla voi helposti verrata eri rakennuksia, sillä se perustuu rakennuksen ominaisuuksiin ja niistä johdettuun energiankulutukseen eli niin sanottuun E-lukuun. Vertailun kohteena on siten vain itse rakennus, eivät rakennuksen sen hetkiset käyttäjät. Energiatodistuksessa ilmoitetaan toteutunut energiankulutus (jos saatavilla), mutta energiatehokkuusluokka perustuu laskettuun kulutukseen.Olennainen osa olemassa olevan rakennuksen energiatodistusta ovat ammattilaisen laatimat toimenpide-ehdotukset, joiden avulla rakennuksen energiatehokkuutta ja siten E-lukua voidaan parantaa. Suosituksia voidaan antaa myös rakennuksen käyttöön ja kunnossapitoon liittyen.

Energiatodistus vaaditaan pääsääntöisesti kaikilta niiltä rakennuksilta, joita koskevat myös rakentamismääräysten energiatehokkuusvaatimukset.Energiatodistusta ei tarvita muun muassa loma-asunnoille tai pienille, alle 50 m² kokoisille rakennuksille.

Uudisrakennukselle energiatodistus laaditaan rakennuslupavaiheessa, ja päivitetään tarvittaessa rakennuksen käyt-töönottotarkastukseen. Olemassa oleville rakennuksille energiatodistus laaditaan myynti- tai vuokraustilanteessa.

Energiatodistuksen hankinnasta vastaa rakennuksen omistaja. Omistajan /  Myyjän vastuuta ei poista se, että energiatodistuksen puuttuminen kirjataan kauppakirjaan / vuokrasopimukseen. Omistajan / Myyjä voidaan velvoittaa teettämään enegiatodistus myös jälkikäteen. Energiatodistuksia valvoo Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Valvovana viranomaisena ARA voi velvoittaa omistajaa / myyjää huolehtimaan velvollisuudestaan jopa uhkasakon uhalla.

Energiatodistus on voimassa 10 vuotta sen antopäivästä. Energiatodistuksen voi päivittää myös ennen sen voimassaoloajan umpeutumista esimerkiksi, jos rakennuksessa tehdään sen energialuokkaan vaikuttavia korjaus-/parannustoimia.

Asuntokaupan yhteydessä tehtävän aistienvaraisen ja rakennetta rikkomattoman kuntotarkastuksen tavoitteena on tuottaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen

• rakennusteknisestä kunnosta,
• korjaustarpeista,
• vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä
• toimenpide-ehdotuksista.

Kuntotarkastuksen tekee yleensä vain rakennustekninen asiantuntija.

Talotekniikkaa arvioidaan näkyviltä osilta sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella. Kuntotarkastuksessa käydään kohteesta läpi kaikki rakenteet, tilat ja rakennusosat suoritusohjeen (KH 90-00394) mukaisessa laajuudessa. Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti. Tarkastuksessa havaituille riskirakenteille suositellaan rakenteita avaavia erillisiä kuntotutkimuksia. InsinööriValvonta tekee erillisiä kuntotutkimuksia ja rakenneavauksia tilaajan kanssa erikseen sovittaessa.

Kosteus- ja homevaurioiden yleisimmät aiheuttajat

Kosteusvaurioiden taustalla olevia tyypillisimpiä syitä ovat riskejä sisältävät suunnitteluratkaisut, puutteet työmaan kosteudenhallinnassa, virheet työmaatoteutuksissa ja kunnossapidon laiminlyönnit sekä rakenteiden luonnollinen kuluminen tai vaurioituminen elinkaarensa päässä. Erityisesti rakennuksen käyttöiän loppuminen näyttää johtavan sisäilmaongelmiin, joista terveyden kannalta merkittävimpiä osatekijöitä ovat kosteus- ja homevauriot.

Kiinteistöjen ongelmat syntyvät vuosien saatossa, mitä aikaisemmin ongelmiin puututaan sitä helpompaa ja edullisempaa niiden ratkaisu on.

Asbesti ja haitta-aineet rakentamisessa

Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle 1940 – 1990, minä aikana useat suomalaiset rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia. Suomen rakennusaineteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden valmistuksen 1988 jälkeen. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä 1.1.1993 alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan 1.1.1994.

Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan.Asbestin esiintymistä materiaalissa ei voi havaita silmämääräisesti vaan esiintyminen edellyttää aina laboratoriossa suoritettavaa materiaalinäytteen analyysiä. Asbestipitoisen materiaalin kohdalla sovelletaan yksinkertaista käytäntöä; materiaali joko
sisältää tai ei sisällä asbestia.

Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015 tuli voimaan 1.1.2016. Asetus koskee asbestityötä. Asbestipurkutyön luvanvaraisuudesta, asbestipurkutyöntekijän pätevyydestä sekä työntekijän terveystarkastuksista säädetään erikseen. Asbestipitoisen
jätteen käsittelystä säädetään erikseen.

Vna 798/2015 7 § Asbestikartoitus: Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, johon voi sisältyä asbestipurkutyötä, on huolehdittava asbestikartoituksen tekemisestä.

Vanhojen rakennuksien rakennusmateriaaleissa mahdollisesti esiintyviä haitta-aineita voi esiintyä mm. vanhoissa
vedeneristysmateriaaleissa, tasoitteissa, liimoissa tai muovipäällysteissä. Useimmat haitta-aineet eivät aiheuta terveyshaittaa rakenteiden ollessa ehjiä mutta voivat aiheuttaa erityisiä toimenpiteitä, mikäli rakenteita puretaan, rakenne vaurioituu mekaanisesti tai esimerkiksi kosteuden vaikutuksesta. Mikäli rakennuksessa on havaittavissa poikkeavaa hajua, on aina syytä ryhtyä toimenpiteisiin.

RTA Kartoitus jatkotoimenpiteiden tietopohjaksi
Mikäli kiinteistössä epäillään olevan kosteus- ja homevaurioita, poikkeavaa hajua tai kiinteistön käyttäjien oireilua, kohteelle voidaan suorittaa nopea, kustannustehokas ja rakenteita rikkomaton, aistinvarainen kartoitus.

Tarvekartoituksessa selvitetään mahdolliset vaurioon liittyvät taustatekijät, rakenteelliset ongelmakohdat ja toimenpide-ehdotukset korjausista tai lisätutkimuksista kuten rakenteita avaavista erillisistä kuntotutkimuksista ja näytteiden otosta. Tilaaja saa tietoa, jonka perusteella pystytään tekemään päätöksiä vaadittavista toimenpiteistä.

RTA Tutkimus ongelmaepäilyn selvittämiseksi: kosteus- ja homevauriot sekä asbesti ja haitta-ainetutkimukset

Toimenpiteiden laajuuden määrittämiseksi kohteessa pidetään aluksi katselmus, jonka perusteella laadittaan
tarkempi suunnitelma suositeltavista jatkotoimenpiteistä. RTA tutkimuksen tarkoituksena on selvittää
havaittujen ongelmien aiheuttajia, mahdollisten vaurioiden laajuutta ja korjaustarvetta. Tarvekartoituksen
katselmuksesta pidetään kohteessa suullinen yhteenveto havainnoista, mahdollisista riskirakenteista ja
toimenpidesuosituksista. Yhteenvedon jälkeen sovitaan raportointitapa sekä mahdolliset rakenteita avaavien
lisätutkimusten suorittamisesta. Tutkimuksien yhteydessä suoritetaan tarvittaessa mm. kosteuden
mittauksia, rakenteiden avauksia sekä materiaali-, pinta- ja ilmanäytteiden mikrobianalyysejä sekä asbesti ja
haitta-aineselvityksiä laboratoriotutkimuksena.

Rakenteita avaavien tutkimusten materiaalinäytteiden analysoinnissa käytämme vain sertifioituja tutkimuslaboratorioita.

Luotettavilla yhteistyökumppaneilla sisäilmaongelman ratkaisu onnistuu. Tarjoan käyttöönne palvelua lupausten lunastukseen.