Palvelut

Tarjoamme rakennusteknisiä asiantuntijapalveluja, joissa yhdistyvät koulutuksen ja kokemuksen tuoma luotettavuus sekä henkilökohtainen palvelu.

Yli 30 vuoden kokemus rakennusalalta tekee InsinööriValvonnasta kumppanin, johon voit aidosti luottaa. Tarjoamme rakennustekniikan insinöörin (RI AMK) ja ITS-isännöitsijän palveluita Siilinjärveltä käsin, pääosin Joensuun ja Kuopion seuduilla – hankkeisiin, joissa osaaminen, vastuu ja lopputulos merkitsevät.


Lupausten lunastus luo luottamusta.
Meille tämä ei ole iskulause, vaan toimintatapa. Valvomme asiakkaan etua tinkimättömästi, varmistamme laadukkaan toteutuksen ja pidämme projektin hallinnassa alusta loppuun. Puhumme suoraan, toimimme ennakoivasti ja huolehdimme siitä, että sovitut asiat myös toteutuvat – ilman yllätyksiä ja selityksiä.
InsinööriValvonnan kanssa rakennusprojekti etenee suunnitellusti, kustannukset pysyvät hallinnassa ja päätöksenteko perustuu kokemukseen, ei arvailuun..

Ota yhteyttä

Kiinteistön kuntoarvio

Mikä on kuntoarvio?
Kuntoarvio tarkoittaa kiinteistön, rakennuksen, sen järjestelmien tai yksittäisten rakenteiden kunnon arviointia pääasiassa aistinvaraisesti ja kokemukseen perustuen. Arvio tehdään rakenteita rikkomattomin menetelmin ja täydentyy tarvittaessa mittauksilla.

Lisätiedot

Tavoite
Kuntoarvion tarkoituksena on tuottaa ajantasaiset lähtötiedot kiinteistön kunnossapitosuunnitteluun. Säännöllisin väliajoin tehty arvio antaa kokonaiskuvan kiinteistön arvosta, teknisestä kunnosta ja energiatehokkuudesta sekä auttaa ajoittamaan kunnossapitotoimet oikein.

Suoritus ja aikataulu

  • Ensimmäinen kuntoarvio tehdään viimeistään, kun kiinteistö on 10 vuotta vanha.
  • Arvio päivitetään noin 5 vuoden välein.
  • Arvio perustuu asiantuntijoiden havaintoihin ja asiakirjoihin (esim. huoltokirjaan).
  • Tarvittaessa suositellaan tarkempia kuntotutkimuksia.

Toteutustapa
Kuntoarvio tehdään ryhmätyönä, johon osallistuvat LVI-, sähkö- ja rakennustekniset asiantuntijat. Arvioinnissa tarkastetaan pistokokein noin 10–20 % asunnoista ja ulkoalueet sekä talotekniset järjestelmät käydään läpi yleispiirteisesti.

Kunnossapitosuunnitelmaehdotus (PTS)
Kuntoarvion perusteella laaditaan pitkän aikavälin suunnitelmaehdotus (esim. 10 vuodelle), joka sisältää:

  • suositellut kunnossapito- ja korjaustoimenpiteet
  • niiden ajoituksen
  • kustannusarvion

Tarvittaessa PTS-ehdotusta täydennetään kuntotutkimusten tuloksilla.

Kuntoluokitus (1–5)
Kuntoluokka kuvaa rakennusosan tai järjestelmän kuntoa ja korjaustarpeen kiireellisyyttä:

KL1: Heikko – uusittava 1–5 vuodessa

KL5: Uusi – ei toimenpiteitä 10 vuoteen

KL4: Hyvä – kevyt huoltokorjaus 6–10 vuodessa

KL3: Tyydyttävä – kevyt huoltokorjaus 1–5 vuodessa tai peruskorjaus 6–10 vuodessa

KL2: Välttävä – peruskorjaus 1–5 vuodessa tai uusiminen 6–10 vuodessa

Energiatodistus (ET)

Mikä on energiatodistus?
Energiatodistus on virallinen asiakirja, jonka avulla voidaan vertailla rakennusten energiatehokkuutta esimerkiksi myynti- ja vuokraustilanteissa. Se perustuu rakennuksen ominaisuuksiin ja niistä laskettuun energiankulutukseen (E-luku). Toteutunut kulutus voidaan ilmoittaa, mutta energialuokka määräytyy laskennallisen kulutuksen perusteella.

Lisätiedot

Milloin se vaaditaan?

  • Uudisrakennuksille: laaditaan rakennuslupavaiheessa ja tarvittaessa päivitetään käyttöönotossa.
  • Olemassa oleville rakennuksille: vaaditaan myynnin ja vuokrauksen yhteydessä.
  • Ei tarvita mm. loma-asunnoille tai alle 50 m² rakennuksille.

Kuka vastaa ja kuka laatii?

  • Energiatodistuksen hankinta on rakennuksen omistajan tai myyjän vastuulla.
  • Energiatodistus voidaan vaatia jälkikäteenkin, vaikka sen puuttuminen olisi kirjattu sopimuksiin.
  • Todistuksen voi laatia vain pätevöitynyt asiantuntija, jonka tulee tarkastaa rakennus paikan päällä ja antaa suosituksia energiatehokkuuden parantamiseksi.

Voimassaolo ja valvonta

  • Energiatodistus on voimassa 10 vuotta antopäivästä.
  • Se voidaan päivittää aiemmin, jos rakennukseen tehdään energiatehokkuuteen vaikuttavia parannuksia.
  • Valvovana viranomaisena toimii ARA (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus), joka voi tarvittaessa velvoittaa todistuksen hankkimiseen uhkasakon uhalla.

Mitä hyötyä siitä on?

Tukee vastuullista päätöksentekoa kiinteistön myynnissä ja vuokrauksessa.

Mahdollistaa rakennusten energiatehokkuuden vertailun.

Sisältää asiantuntijan toimenpide-ehdotuksia energiansäästöön ja kunnossapitoon.

Asuntokaupan kuntotarkastus (AKK)

Mikä on AKK?
Kuntotarkastus on tekninen arvio rakennuksen kunnosta, korjaustarpeista ja riskirakenteista tarkastushetkellä. Se perustuu kuntotarkastajan asiantuntemukseen ja kohteessa tekemiin havaintoihin, rakennus- tai rakennepiirustuksista sekä muista asiakirjoista ja kohteen käyttäjän haastatteluista saatuihin tietoihin. Kuntotarkastuksen tavoite on tuottaa puolueetonta tietoa tarkastettavasta kohteesta sekä tarjota luotettava, asiantunteva ja kokonaisvaltainen kuva rakennuksen kunnosta, joka tukee päätöksentekoa esimerkiksi korjaussuunnittelussa tai kiinteistökaupan yhteydessä.

Lisätiedot

Tavoitteet:

  • Arvioida rakennuksen rakennustekninen kunto
  • Selvittää korjaustarpeet ja varautumista vaativista asioista (esim. rakenteen tai järjestelmän teknisen käyttöiän täyttyminen tai lisätutkimuksien tulokset)
  • Tunnistaa mahdolliset vaurio-, terveys- ja käyttöturvallisuusriskit
  • Esittää toimenpide-ehdotuksia havaittujen riskien hallitsemiseksi

Miten tarkastus tehdään?

  • Tarkastuksen suorittaa yleensä rakennustekninen asiantuntija.
  • Talotekniikka arvioidaan näkyviltä osilta sekä rakennuksen iän ja käyttäjältä saatujen tietojen perusteella.
  • Kaikki rakenteet, tilat ja rakennusosat käydään läpi suoritusohjeen (KH 90-00394) mukaisesti.
  • Tarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti.

Riskirakenteet ja lisätutkimukset
Jos tarkastuksessa havaitaan riskirakenteita, suositellaan erillisiä rakenteita avaavia kuntotutkimuksia. InsinööriValvonta tarjoaa tutkimuksia Rakennusterveysasiantuntijan palveluna.

Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys

Kuntotarkastajille on olemassa pätevyyden toteamisjärjestelmä FISE Oy:n kautta. Asuntokaupan kuntotarkastajan (AKK) tutkintoon tähtäävää koulutusta järjestetään säännöllisesti. Koulutuksen suorittaneet voivat hakeutua valtakunnalliseen tutkintokokeeseen, ja sen läpäisseet saavat oikeuden käyttää nimikettä Asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK).

Tutkintoon osallistumisen edellytyksenä on koulutuksen lisäksi vähintään rakennusmestarin (tai -teknikon), vastaavan tai laajemman tutkinnon suorittaminen sekä laaja työkokemus alalta. Tarkemmat vaatimukset määritelty Fise:n pätevyyspalvelussa. FISE – Certification Service

Rakennusterveysasiantuntija (RTA)

Mikä on RTA?
Rakennusterveysasiantuntija on koulutettu ja sertifioitu asiantuntija, joka arvioi rakennusten kuntoa ja terveyteen liittyviä riskejä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (23.4.2015) on määritelty asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset, jotka koskevat mm. rakennusterveysasiantuntijoita, sisäilma-asiantuntijoita ja kosteusvaurion kuntotutkijoita.

Lisätiedot

Yrittäjä Arto Savinainen on henkilösertifioitu rakennusterveysasiantuntija (sertifikaatti C-22196-26-16).
Lisätietoa sertifioinnista:

Kosteus- ja homevaurioiden yleisimmät syyt

  • Suunnitteluvirheet ja riskialttiit ratkaisut
  • Puutteellinen kosteudenhallinta rakentamisen aikana
  • Työvirheet ja huollon laiminlyönti
  • Rakenteiden luonnollinen kuluminen käyttöiän loppupuolella

Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan, sitä helpompi ja edullisempi niiden korjaus on.

Asbesti ja haitta-aineet rakentamisessa

  • Asbestia käytettiin rakentamisessa pääasiassa vuosina 1940–1990.
  • Valmistus lopetettiin vuonna 1988 ja käyttö kiellettiin kokonaan 1.1.1994 alkaen.
  • Asbestia sisältävä ehjä materiaali ei ole terveydelle haitallinen, mutta sen tunnistaminen edellyttää aina laboratoriotutkimusta.

Asbestityötä koskeva sääntely:

  • Valtioneuvoston asetus 798/2015 määrittelee asbestityön turvallisuudesta ja asbestikartoituksen teosta.
  • Rakennuttajan on huolehdittava kartoituksen tekemisestä ennen mahdollisia purkutöitä.

Myös muut haitta-aineet (esim. vanhat vedeneristysmateriaalit, tasoitteet ja liimat) voivat aiheuttaa riskejä, erityisesti jos rakenteita puretaan tai ne vaurioituvat.

RTA-kartoitus ja tutkimus

RTA-kartoitus on nopea, kustannustehokas ja rakenteita rikkomaton aistinvarainen selvitys, joka tuottaa tietoa jatkotoimenpiteiden suunnittelun tueksi.

Sisältää:

  • Taustatekijöiden ja ongelmakohtien tunnistamisen
  • Toimenpide- ja lisätutkimussuositukset

RTA-tutkimus toteutetaan, kun ongelmaepäily (kosteus, home, asbesti, haitta-aineet) halutaan selvittää tarkemmin. Se sisältää:

  • Alkukatselmuksen ja suunnitelman
  • Tarvittaessa kosteudenmittaukset, rakenteiden avaukset, materiaali- ja ilmanäytteiden analyysit
  • Sertifioitujen laboratorioiden analyysit

Yhteenveto havainnoista ja riskirakenteista esitetään tilaajalle, jonka kanssa sovitaan jatkotoimista ja raportointitavasta.

Tarvekartoitus

Tarvekartoitus – oikea lähtökohta rakennuksen tutkimukselle ja perusparannukselle

Tarvekartoitus on asiantuntijan tekemä kohdekäynti, jonka tavoitteena on selvittää rakennuksen perusparannustarpeita tai rakennuksessa esiintyvän ongelman laatu, laajuus ja todennäköiset syyt. Samalla määritellään tarkoituksenmukaiset jatkotoimenpiteet. Tarvekartoitus luo perustan kustannustehokkaalle ja oikein kohdennetulle lisätutkimukselle, korjaukselle tai jatkosuunnittelulle.

Lisätiedot

Tarvekartoitus soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa rakennuksessa on:

  • perusparannuksen tarve ja halu arvioida tutkimus- tai korjaustavan tarkoituksenmukaisuutta ennen laajempia selvityksiä
  • sisäilmaan, kosteuteen tai rakenteiden kuntoon liittyviä epäilyjä
  • yksittäinen vaurio tai laajempi, vielä täsmentymätön ongelma

Tarvekartoituksen sisältö

Tarvekartoitus lähtee sinun tarpeestasi selvittää rakennuksen korjaamisessa tai kehittämisessä huomioitavia asioita. Kyseessä voi olla havaittu vaurio, riskirakenne-epäily, energiatehokkuuden parantaminen tai rakennuksen ikään ja käyttöön perustuva perusparannustarve.

Tarvekartoituksessa asiantuntija:

  • perehtyy käytettävissä oleviin asiakirjoihin, piirustuksiin ja aiempiin tutkimuksiin
  • haastattelee kohteen käyttäjää tai omistajaa lähtötietojen täsmentämiseksi
  • arvioi silmämääräisesti rakennuksen rakenteiden ja talotekniikan kuntoa
  • tarkastelee ongelman kannalta merkityksellisiä tiloja, kuten kellareita ja ryömintätiloja
  • tekee tarvittaessa pintakosteus- ja porareikämittauksia, olosuhdemittauksia, savukokeita sekä lämpökamerakuvauksia

Mikäli kartoituksen yhteydessä havaitaan yksittäisiä riskirakenteita tai vauriojälkiä, niiden kuntoa voidaan selvittää rajatuilla rakenneavauksilla tai materiaalinäytteillä erikseen sovittuna lisätyönä. Tarvekartoitus toteutetaan pääsääntöisesti kertakäyntinä, ja se perustuu kartoitushetkellä vallitseviin olosuhteisiin

Tarvekartoituksen raportointi:

Tarvekartoituksen tuloksena laaditaan kirjallinen raportti, jonka laajuus sovitaan toimeksiannon yhteydessä ja varmistetaan kohteessa. Raportti sisältää:

  • kuvauksen havaitusta ongelmasta tai perusparannustarpeesta
  • tehdyt havainnot ja mahdolliset mittaustulokset
  • arvion jatkotutkimustarpeista
  • selkeät ja perustellut toimenpidesuositukset

Joissakin tapauksissa ongelman syy selviää jo tarvekartoituksen aikana, eikä laajempia tutkimuksia tarvita. Mikäli lisäselvityksiä suositellaan, ne voivat liittyä esimerkiksi rakenteiden kuntotutkimuksiin, sisäilmatutkimuksiin tai laajempiin kosteusmittauksiin. Mahdolliset lisätutkimukset sovitaan ja tilataan erikseen.

Valmistautuminen tarvekartoitukseen:

Tarvekartoituksen onnistumiseksi kohteen käyttäjän tai omistajan tulee olla läsnä kartoituksen ajan. Lisäksi asiantuntijan käyttöön on suositeltavaa varata mahdolliset kohdetta koskevat asiakirjat, kuten

  • pohja- ja rakennepiirustukset
  • LVI- ja sähköpiirustukset
  • aiemmat kuntoarviot ja tutkimusraportit